Ratsastajan fyysinen kunto

Hevostaitokouluttaja, ratsastusvalmentaja ja personal trainer Mervi Pakola antaa nyt omat vinkkinsä miten hän valmistelee hevoset erilaisiin tilanteisiin. Lisäksi hän kertoo, miten ratsastajan fyysinen kunto vaikuttaa hevoseen ja ratsastusharrastukseen yleensä. Tämä aihe on yhä ajankohtaisempi nyt, kun on herätty siihen, että ratsastus on urheilulaji siinä missä muutkin ja vaatii hyvää kuntoa niin ihmiseltä, kuin hevoseltakin. Mervi on kehittänyt yhdessä Meri Sataman kanssa TalliTreenit hevosihmisten omaksi liikuntamuodoksi. Hän kouluttaa niin ongelmahevosia kuin koulu- ja lännenratsujakin omalla hevostilallaan Nivalassa.

Mervi on myös mukana Tampereen Hevosmessuilla 2.-3.4.2016 arvostelemassa Maastakäsitttelykilpailuamme yhdessä Mia Kytölän kanssa. Kilpailu järjestetään molempina päivinä!


Kuinka sinä valmistelet hevosia erilaisiin tapahtumiin?

Valmistelen hevoseni kotitallin ulkopuolelle työstämällä hevosen luottamusta minuun ensin rauhallisessa tilanteessa tutussa paikassa. Kun minulla on luottavainen hevonen, se käyttäytyy yleensä oudossakin paikassa hyvin.

Opettelen sen kanssa ensin helpot käsittelytilanteet niin, että hevonen käyttäytyy niissä hyvin. Etenen helpoista tehtävistä vaikeampiin ja tutusta paikasta oudompiin.

Teen paljon erilaisia totutusharjoituksia. Kun opetan sen kotona, mitä ihmeellisimpiin asioihin, hevosen luottamus minuun kasvaa, eikä se pidä oudossa paikassa näkemiään asioita enää niin jännittävinä. Kotona, kun on nähty ja tehty jo kaikenlaista. Naapurit saattavat ihmetellä, mutta hevonen hyötyy. Hevosen luottamus ihmiseen kasvaa totutusharjoitusten ansiosta. Kun se huomaa, että selviää vahingoittumatta jännittävissäkin tilanteissa ihmisen kanssa, se lisää luottamusta.

Myös hyvät rajat auttavat. Kun hevonen tietää, mitä siltä halutaan, millaista käytöstä ei haluta ja ymmärtää automaattisesti korjaukset ei-toivotusta käytöksestä, on sen käytös suurimmaksi osaksi hyvää – ainakin helposti korjattavaa.  Haluan, että minulla on käytössä työkalut, jos kaikki ei menekään suunnitellusti.

Outoihin paikkoihin totutus kannattaa tehdä pikku hiljaa eli ei ensimmäisenä suoraan kotitallilta meluisille messuille. Kannattaa aloittaa, vaikka rauhallisemmasta valmennuksesta tai vain käynnistä vieraalla tallilla ja vaikeuttaa tehtävää siitä. Yleensä eteneminen on nopeaa, kun asian pilkkoo pieniin osiin. Seuraan hevosta, miten se suhtautuu tehtävän vaikeutumiseen. Pysyykö se rentona vai jännittyykö vähän vai onko todella jännittynyt? Tehtävää kannattaa vaikeuttaa niin, että näkyvissä olisi mielellään vain pientä jännittymistä tai parhaimmassa tapauksessa ihan rento ja luottavainen hevonen.

Palkitsen hevosta äänikehuin, rapsutuksin ja lepotauoin, kun se tekee haluamallani tavalla.

Miksi valmistautuminen on tärkeää?

Valmistautuminen on tärkeää, jotta hevonen saa positiivisia kokemuksia. Huonot kokemukset ihmisen kanssa huonontavat myös hevosen luottamusta ihmiseen. Lisäksi seuraavat kerrat ovat aina vaikeampia, jos pohjalla on huonoja kokemuksia. Paras on, jos saa pohjalle alusta asti hyviä kokemuksia. Silloin yksi huono kokemuskaan ei yleensä aiheuta ongelmia hevosen kanssa.


Toimit myös Personal Trainerina, miten ratsastajan fyysinen kunto ja terveys vaikuttaa hevosharrastukseen?

Todella tärkeä aihe. Onneksi yhä useampi onkin ymmärtänyt hyvän kunnon ja terveellisen ravinnon merkityksen myös ratsastajalle.
Kaikki tietävät, että ratsastajan istunta vaikuttaa todella paljon hevoseen. Liikettä vastaan istuvan ratsastajan alla hevonen ei voi näyttää parasta mahdollista liikettä, johon se pystyy. Hevonen saattaa myös kipeytyä ratsastajan huonon istunnan vuoksi. Varsinkin, jos ratsastajalla on lisäksi runsaasti ylipainoa. Huono tasapaino, koordinaatio, lihasjumit, lihasten epätasapaino jne. vaikuttavat myös apujen käyttöön ja hyvän istunnan ylläpitoon.
Kun ratsastajan lihaskunto on hyvä, lihakset tasapainoiset, lihasten koordinaatio toimii ja ratsastaja pysyy hyvin tasapainossa, on hyvän istunnan löytäminen ja ylläpitäminen helppoa. Tällöin ratsastajan kädet ja jalat ovat vapaana selkeiden apujen antamiseen, kun niitä ei käytetä esimerkiksi tasapainon ylläpitämiseen. Hevonen pystyy liikkumaan hyvin, kun ratsastaja ei häiritse sitä, vaan liikkuu hevosen mukana - balanssissa.
Hyvän istunnan ja selkeiden apujen lisäksi ratsastaja tarvitsee kestävyyttä, jotta kunto ei lopu kesken ratsastuksen.
Tallityöntekijää hyvä lihaskunto auttaa myös, koska silloin säästytään lihaskivuilta ja –jumeilta. Lihastasapainokin pysyy parempana, kun harjoittelee lihaksistoaan muutenkin kuin vain ratsastaen tai tallitöitä tehden. Ettei oikeapuoli ole vahvempi kuin vasen tai toisinpäin.
Olen itse huomannut lihaskuntoharjoittelun hyödyt, koska ilman sitä alaselkäni tulee helposti kipeäksi. Saan vähintään lukkoja ja pahoja lihasjumeja ja -kipuja yläselkääni. Edes kerran viikossa tehty lihaskuntotreeni poistaa ja ehkäisee kipuja tehokkaasti. (Kannattaa tutustua TalliTreeneihin. http://www.tallitreenit.com)

Ratsastaminen on huomattavasti helpompaa, kun mistään ei kiristä, eikä mihinkään satu. Minä ratsastan parhaimmillaan kuutta – kahdeksaa hevosta päivässä. Silloin osaa arvostaa sitä, että kroppa toimii hyvin.

Terveyteen ja liikunnallisia tavoitteita kohti kehittymiseen vaikuttaa suuresti syömäsi ravinto. Se, onko syömäsi ruoka terveyttäsi tukevaa vai sitä haittaavaa, määrittelee pitkälti sen, millaisen elämän elät ja saavutatko tavoitteesi. Syö siis fiksusti!

 

 

EEVASTIINA PERÄLÄ

 

Messuille valmistautuminen

Hevostaitoliitto järjestää Horse Fair 2016 -messuilla maastakäsittelykilpailun, johon olemme saaneet tuomariksi hevostenkouluttaja Minna Tallbergin! Hän on jo vuosia tehnyt työtä hevosten parissa ja on lisäksi suorittanut eläintenkouluttajan ammattitutkinnon. Kysyimme häneltä vinkkejä siihen, miten hevosia kannattaa totuttaa erilaisiin tilanteisiin ja paikkoihin. Varsinkin isot tapahtumat, kuten messut vaativat hevoselta paljon ja tottumaton hevonen saattaa stressaantua.

Miten valmistelisit hevosen/ponin suureen tapahtumaan, kuten messuille?

Ennen kuin hevosta viedään messuille olisi hyvä asteittain totuttaa se vieraisiin ympäristöihin. Kotona opetetaan tarvittavat asiat ja sitten ne pitää huolellisesti yleistää, muuten hevonen laitetaan helposti kerralla liian vaikeaan tilanteeseen, josta se ei voi selvitä. Eli jos hevonen on tulossa maastakäsittelykilpailuihin, kotona harjoitellaan, kunnes kaikki sujuu.

Sitten harjoitellaan eri paikoissa: hevonen alkaa yleistämään vasta siinä 6-8 eri paikan jälkeen, joten se on hieman työläämpi vaihe. Hevoselle on nopeaa ja helppoa opettaa uusia asioita kotona, mutta yleistämiseen menee paljon enemmän aikaa. Hyvä puoli on se, että kotitallillakin on paljon eri paikkoja: kenttä, maneesi, tarha, laidun, tallinpiha ovat kaikki eri paikkoja. Seuraavaksi voidaan mennä naapurin pihalle. Kun tämä sujuu yhtä hyvin kuin kotona olisi hyvä viedä hevonen muutaman kerran vieraaseen paikkaan harjoittelemaan.

Kisahevosiakin viedään ensin valmennuksiin, sitten pieniin kilpailuharjoituksiin, sitten pikkukisoihin ja vasta myöhemmin isoihin kilpailuihin. Messut ovat hevoselle ympäristöstä vaativimpia, joten niitä täytyy valmistella siihenkin samalla tavalla.

Miksi hevoset tulee valmistella etukäteen?

Hevonen on eläin, joka oppii nopeasti ja muistaa hyvin mutta myös säikähtää helposti ja muistaa senkin valitettavan hyvin. Hevosen hyvinvoinnin varmistamiseksi kannattaa ehdottomasti aina miettiä, millä sen voisi asteittain totuttaa ja siedättää uusiin asioihin eikä viedä sitä kylmiltään vaikeisiin ympäristöihin. Hevoselle on aina vaikea tilanne jos se joutuu yksin pois tutusta ympäristöstä ja kokemattomia hevosia kannattaakin aina kuljettaa uusiin paikkoihin rauhallisen kokeneen hevosen seurassa jos mahdollista.

Vinkkisi heille, jotka ovat tuomassa hevosia messuille?

Valitse hevonen, joka on jo nähnyt maailmaa ja saanut siitä hyviä kokemuksia. Jos nuori hevonen on ollut vain kotona, messut eivät ole sille hyvä paikka aloittaa. Ensin kannattaa miettiä, mikä olisi astetta kotitallia vaikeampi ympäristö ja viedä hevonen sinne.

Paikan päällä messuilla muista, että yksinolo on hevoselle hankalaa. Ota siis toinen rauhallinen hevonen mukaan kilpailuareenalle. Muista myös, että vaikeassa ympäristössä moni hevonen ei suorita yhtä hyvin kuin kotona. Se on normaalia.  

 

 

EEVASTIINA PERÄLÄ

Hevonen näyttelyyn?

Hevosalan moniosaaja, Mia Kytölä kouluttaa työkseen hevosia sekä pyörittää ystävänsä Anna Niemisen kanssa ratsutilaa Pirkanmaalla Pinsiössä. Teillä on tulossa hevosten show -näyttely, miten itse valmistelet hevoset näyttelyihin?

Itse pidän tärkeänä näyttelyyn valmistautuessa ehkäpä ”epänäyttelymäisiä” asioita, etenkin varsojen ja nuorten hevosten kohdalla.

Keskityn eniten siihen, että hevonen on rento, keskittynyt ja kuulolla. Liike on sitten toissijainen juttu. Toki treenataan myös näyttävää ravia, mutta toteutuuko se sitten paikanpäällä.. mene ja tiedä. Se on usein kiinni tuurista ja on monen tekijän summa.

Miksi on tärkeää valmistella hevoset etukäteen?

Ajattelen itse näyttelyä tapahtumana siinä missä mikä tahansa muukin, mutta ensisijaisesti hyvänä paikkana käydä testaamassa oman hevosen maastakäsiteltävyyttä.

Tuskin ihmiset lähtevät treenaamatta este- tai koulukisoihinkaan, joten miksipä näyttelyyn ei treenattaisi myös?

Näyttelyissä oleellista on, että karva kiiltää, kynnet on viilattu ja tukka kammattu. Turhan usein ihmiset unohtavat hevosen ”korvien välin”.  Lisäksi hevosen käsittely muuten kuin ratsain on yllättävän usealle ihmiselle hankalaa. Hevosta ei saada joko liikkumaan oikeaan suuntaa haluttua vauhtia tai sitten hevonen ei osaa tuomareille esitettäessä seistä paikallaan.

Olen usein aiemminkin sanonut että maastakäsittelyyn panostetaan ihan liian vähän aikaa ja vaivaa.

Miten valmistautuisit näyttelyyn nuoren varsan kanssa?

Nuorelle hevoselle näyttely on usein ensimmäinen julkinen esiintyminen, johon liittyy matkustaminen, hälinässä käyttäytyminen sekä esiintyminen yksin kilpailualueella.

Itse koen, että näyttelyissä keskitytään aivan liikaa varsojen ja nuorten hevosten liikkeeseen ja rakenteeseen. Ihan liian vähän seurataan sitä, miltä varsa näyttää ihmisen luona tai teetetään käsiteltävyystestejä. Toki näyttely on näyttely, en sitä kiellä, mutta nykyisellä systeemillä ruokitaan ajatusta ja toimitapaa jossa tärkeintä on, että varsat juoksevat hännät tötteröllä pakokauhuisena ja esittää ”liikettä”.

Sitä, miten varsa on saatu kotona pestyä (rauhoitettuna /pakkokeinoin?), kuinka suitset on opetettu, miten lastaus ja matkustus sujuvat, tms. ei vahdi kukaan.

Minua on mm. neuvottu pitämään varsaa päivä-pari karsinassa, jotta on sitten näyttelyssä virtaa. Herää kysymys lajin eettisyydestä. Haluavatko ihmiset tosiaan, että hevonen on näyttelyesine?

Itse valmistelisin nuoren kanssa kokonaisuuden kuntoon: Treeni kotona, matkustaminen rutiiniksi, tarvittavat varusteet tutuiksi, muutama kylillä käynti pohjalle muuten vaan tutustumismielessä, rento ja mukava fiilis h-hetkellä ja ennen kaikkea onnistuneen tapahtuman metsästys numero ykköseksi, pystit ja pokaalit toiseksi. Tämän kokemuksen ansiosta nuoren varsan tuleva kilpaura voi johtaa huipulle. Mieli on hevosen tärkein kapasiteetti. <3

 

Pinsiön ratsutilan show -näyttely 11.10.2015 klo 12 alkaen.

Lisätietoja: http://www.pinsionratsutila.fi/417381192

 

EEVASTIINA PERÄLÄ